Groovea ja Discomusiikkia!
Mä oon aika hyvä Aliaksessa. Tai aika tosi hyvä. Mä en tiedä miksi, mut oon aina ollut. Eilen oli hauska pelata. Johtuukohan se siitä et oon jotenkin yksinkertainen vai miks mulle se peli jotenkin kauheen helppo. Joskus musta olis kiva selittää sillee kauheesti ja vaan selittää ja selittää. Oon kyl tosi hyvä tos selittämistouhussa. Selittäminen on mulle sellanen keino ehkä selvitä, tai ainakin se on ollut kai sellanen. Mä oon joutunu tekemään nopeita päätöksiä ja kertoo totuus tai yleensä sanoo jotain pikaisesti ja vaan sanoo jotain jonka takana seison. Musta välillä tuntuu et jos kerron jotain tai sanon ni sit mä jotenkin pääsen pälkähästä. Olisin kyl tosi hyvä valehtelemaan, jos siitä hommasta tykkäisin. Musta valehtelu on perseestä, ehkä kaikkein persein asia maailmassa. En pidä et mulle valehdellaan ja en tykkää valehdella itsekään. Oon joskus tyhmänkin rehellinen, sillee et en osaa sanoo vaik valkoista valhetta jolleki tuntemattomalle. Ehkä mun kohdalla vaan on niin et totuus kuitenkin on vieny mua oikeaan suuntaan.
Näin tän pitää olla. Tulla ajatus mieleen, joka muodostuu toiseksi ja siitä syntyy ajatusten ketju. Mä uskon tai luulen et jos rupee avaamaan näitä ketjuja ni sit voi päästä sellaseen pisteeseen mistä kaikki jotenkin on lähteny. Syitä esimerkiksi ihan normaaleihin asioihin tai vaikkapa ongelmiin. Koska sit kun tälläseen ketjuun laittaa niitä solmuja aina lisää, ni aina kaikki ei edes löydä sit sitä oikeaa totuutta, joka jää lojumaan sen kaiken turhan alle. Mä oon sitä mieltä, että kannattaa pitää ketju aika lyhyenä, et sit jos haluu ni voi olla itseänsä kohtaan avoin.
Onko mitään järkee. Ei kai... No mä ymmärsin.
Groovea ja discomusaa! Sitä oli eilen ja pääsi puhumaan... Se tekee hyvää!! Ja pelata... Joo!
Huomenna loman jälkeen kouluun. On sitä odotettuki, mut kai se odotuskin sit laantuu taas kun sinne menee. On muuten mahtavaa et ulkona on lunta. Kaunista, niin kaunista.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment