"Ja mä olisin halunnut säästää sut kaikelta tältä"

Rankka ja kylmä viikonloppu takana. Kiitos Silhuetille ja koko työryhmälle mukavasta musavideon kuvaussessiosta. Ja etenkin Reima, sun kans oli helppo tehdä töitä. Menkää kuule ihmiset Viialaan, se on omituinen paikka. Mut kiirastorstaina sit tulos nähdään ja kai se netissäkin kovasti sit pyörii... Hieman jännittää miten hommani hoisin.
Pikku Vampyyrikin alkaa varmaan oikeasti tuntumaan proggikselta kun keskiviikkona tavataan. Ja sit tietää hieman mihin tästä suunnataa ja mitä odottaa. Mut siitä en osaa sanoo mitään.
Eilen otimme muutaman oluen. Tölkkejä täynnä koko keittiö. Hienon näköistä ja siivoomisen arvoista. Sit huomenna pitäis taas lähtee, kun keskiviikkokin vapaa. Voi harmi, että ottaa päähän... Joo huomenna vaan tanssitunti ja sit... Ou raidiraid ja hippulat vinkumaan. Mul ei oo mitään tekemistä... Heh!
Koekuvaus lyhäriin takana ja mä oon yksin kotona melkein koko viikon. Seinät tuntuu hengittäviltä ja ihan kuin joku kuuntelisi jostain. Pienet äänet muistuttaa suurempaa rasahdusta, mutta aika menee eteenpäin, se liikkuu kuin pehmeä usva korvien ympärillä, ei kiire, ei tylsää, mutta hyvä olla, vaan olla. Pelottaa ja on turvallista. Voi tätä suuren tilan outoa huminaa.
Muistakaa ihmiset se intohimo. Mihin vain. Elämään, rakkauteen, seksiin tai vaikka kävelemiseen. Kunhan se on siellä.
Älkää verratko toisia ihmisiä ympärillänne toisiin. Se on pahinta mitä voi tehdä. "Sen kanssa kaikki oli paremmin" tai "se teki sitä ja se teki tätä". Sitä ei tahallaan tee, mutta varokaa, se voi tapahtua. Muistakaa, kunnioitus toisia kohtaan. Hymyilkää...
Onpa kumma fiilis. hieman kylmä. Meillä on kylmä. Tiivisteet. Ja meillä kävi mahtava koira. Ja kiva oli vaan olla ja jutella. Kiitos kaikille... Ja ikävä on ihanan inhottava tunne!!!

Onko nauru kateessa?! Mene Youtubeen ja laita sanaksi Comedy Barn ja sieltä se missä vanhus nauraa. Siinä kestää minuutin ja sitten alkaa. Laita kovalle. Öitä!!!!

Jotain on tapahtunut

Mä oon onnellinen ja tuntuu vapautuneelta. Suosittelen irtiottoa elämästä, panostamaan itseensä ja kohtaamaan pelkonsa. Se tekee hyvää!! Rahaa meni, mut itsepähän olen ne tienannut. Lämpöä, vaihtelua ja paljon puhetta... Se on ne perusasiat, jotka elämästä yleensä katoaa, mutta nyt ne taitaa olla taas hyppysissä, siis ne langat. Kiitos kaikille...

Kotiinkin oli kiva tulla!! Arki voi olla kivaa.

Ja ME TEHDÄÄN SE PIKKU VAMPYYRI SINNE ORIMATTILAAN!!!
Luoja todella soi minulle suuria asioita ja kiitän siitä.

Nukkua en haluaisi ja aionkin valvoa hieman. Kuunnella hiljaisuutta ja katsoa Hanna Pakarisen Euroviisu voittoa uusintana. Helsingin reissusta lisää myöhemmin. Hyvä reissu...

Tekis mieli napostella ja hymyillä ja olla onnellinen. Ihan turha täs elämäs on yrittää mitään, koska aina onnistuu kun ei liikaa yrittele. Uskon siihen, että meille jokaiselle on annettu tie jota kulkea ja jos yrittää liikaa venkoilla siltä tieltä pois niin kuseen joutuu. Jos ei ymmärrä sitä mitä itseys on, niin on aika hukassa. Itsekkyys - itseys käsitteet pitää erottaa ja eikä pyrkiä olemaan jotain muuta kuin on ja antaa muiden olla sitä mitä he ovat. Mielipiteet on tärkeitä! Niistä on hyvä pitää kiinni ja kuitenkin kunnioittaa toistenkin aatteita.

Politiikkaan en lähde sen enempää, mutta oma ehdokas vaaleissa kannattaa harkita huolella. Se on sinun henkilökohtainen edustajasi siellä eduskunnassa. Valitse puolueesi ja kantasi ja halua sinne ihminen, joka ajaa sinun asiaasi. Se suurempi päätös kuin uskotkaan!

Hyvää yötä ja kiitos vielä kerran kaikille mun viikonloppuun osallistuneille!!!!

Päivän biisi ja huippu sellainen:

Muse - Map of the Problematique

Ystävät, tänään on teidän päivänne

HYVÄÄ MAHTAVAA JA UPEAA JA LÄMPÖISTÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!!!

Nyt on päivä jolloin uskaltaa jopa koskea vierustoveriin ja antaa hänelle halaus. On päivä jolloin sinä, minä ja jokainen meistä on toiselle ystäviä. On sallittua katsoa silmiin ja ottaa toista kädesta ja sanoa helpot sanat: "Hyvää ystävänpäivää". Hymyilykään ei ole kiellettyä ja toisia ihmisiä lähestyminen on helppoa.
Halauksia, kosketusta ja lämpöä on nähtävissä kaduilla ja kodeissa. Tänään ei vihollista lyödä kuonoon, vaan se voi odottaa huomiseen. Juroimmatkin äijät ostavat lahjoja ja ujoimmatkin tytöt pussaavat poikia julkisesti poskille. Pieni tekstiviesti, sähköposti tai jopa kortti voi piristää monen mieltä tässä synkässä ja kylmässä helmikuun paatoksessa.
Ruokaa saa kaksi yhden hinnalla ja elokuviinkin kannattaa mennä kaksin katsomaan jotain höpöä. Vanhemmat soittavat lapsilleen ja hellyys on huipussaan. Jotkut eivät voi olla keskenään tätäkään päivää, mutta tänä päivänä ikäväkin nousee uuteen potenssiin ja hellyyden sanat vaihtuvat kännyköiden välityksellä. Miten onkaan ihanaa nähdä punaisia sydämmiä viljeltynä jokaiseen näyteikkunaan ja hyvä mieli valtaa maan.
Muistetaan kysyä toisiltamme tarkoittaen: "Mitä kuuluu?" ja tervehditään naapurin Kallea, vaikkei hän aina olekaan sinun paras kaverisi. Sotakirveet haudataan ja sukulaisia muistetaan. Mulla on serkkuja ja mulla on myös ala-asteella ollut Pentti samalla luokalla. Hullutellaan ja ollaan vilpittömiä toisillemme. Uskalletaa heittäytyä ja luottaa siihen, ettei vieressä oleva Tiina olekaan valehteleva lehmä, vaan ihminen, ystävä, kuten minä. Muista ystävää ja muista itseäsi. Tänään on päiväsi...

Voi kunpa tämä päivä voisi olla joka-ikinen-päivä.


(... Mä lähden reissuun päivällä, joten kerron välillä mitä ihmettä mulle tapahtuu!)

Kylmä, ihan kamalan kylmä

Mä lähden huomenna reissuun. Helsinki kutsuu!! Odotan sitä reissua todella. Saa mennä ja mökeltää pitkin katuja ja puhua tuntemattomille omituisia. Huippua nähdä vanhoja ja vielä vanhempia ystäviä, joita on mul on ollut todella ikävä. Luulen myös, että maailmaa tulen parantamaan ja ehkä myös joissain asioissa saan solmutkin auki sisältäni. Onhan se mielenkiintoista nähdä millaisia ne klassikot siel TeaKis on!
Lentopallossa oltiin toiseksi viimeisiä. En ollut oikein terässä. Eikä kyl ollut muutkaan. Mut kyl me kampoihin pistettiin ja pisteitä tuli kuitenkin lähemmäksi kahtakymmenta per erä. Yksi joukkue voitettiin, joten hää hää Hämeenlinna.
Odotan sitä puhelua!!! Ei se tuu koskaan. Ihan tyhmää kun odottavan aika on pitkä. Aika vaan matelee ja käyn joka hetki kärsimättömämmäksi (sanahirviö). Mut kyl se sit selviää. Tulokset saisivat jo tulla ja näissä testeissä posiitivinen on vain hyvä asia.
Mul on kylmä, tuun ehkä kipeäksi. En taida jaksaa. Oon terve ja sillä selvä. Tein jopa rakkaalle ruokaa ja aion yllättää sen tiskaamalla astiat. Lepyttelen, koska lähden ystävänpäivänä pois ja en haluisi olla ilkeä ja tylsä, mutta joskus asioita vain tulee eteen ja mun pitää tehdä, mitä mun pitää.
Odottelen jo huomista. Tänään olis vielä luvassa pakkaamista ja Konservatorion Brecht veto: Mahagonnyn nousu ja tuho. Se kestää ruhtinaalliset yli 3 tuntia, luulen etten jaksa sitä kokonaan katsoa, mutta tietenkin haluaisin lumoutua. Aina haluan lumoutua. Voi jos näkisin jonkun jutun minkä takia lumoutuisin. Tai edes jotain mikä saisi mun sydämmen pamppailemaan ja järjen juoksemaan vastapäivään. Se on hieno tunne.
Intohimo on tärkeintä elämässä. Se kattaa alleen kaiken. Rakkauden, työn, tulevaisuuden ja itseni. Intohimo! Onpa se hieno sana!!!

Summa summarum

En vieläkään tiedä mennäkö vai eikö mennä sinne Orimattilaan touhuamaan. On se kumma, että ihmisille luvataan ilmoittaa jotain, joka on ilmoitettaville ilmoittajia tärkeämpää... Ja mä en jaksa odottaa sitä tietoa. Parempi että tulos tulisi, olisi se mikä vain, niin kunhan nyt kertoisivat. En jaksa siitä jauhaa enempää.
Huomenna pelaamaan lentopalloa teattereiden väliseen lentopallo turnaukseen. Lähtö on seiskalta ja kello laukkaa nyt jo vaikka mitä, joten nukkumaan pitäisi itsensä sijoittaa, mutta yökyöpeli mikä yökyöpeli. Hauskaa mennä pelaamaan, mut jotenkin ei vain jaksaisi. Yllätys, en jaksa. Perkeles mä tälle ei-jaksamille vielä taivaan(kin) merkit näytän...
Viikonloppu oli sellainen hieman viiniä ja hieman sympatiaa ja lämpöä ja ääääh... Mä kaipaan nyt tulta ja rouhuja. Seuraava viikko voi olla kyllä aika räimettä, kun on toi Porin reissu huomenna ja sit keskiviikkona Helsinkiin ja siellä sit olenkin sunnuntaihin asti. Mekastan ja menen ja räjäytän elämäni liekkeihin. Otan vapaata ja näytän itselleni kuinka sitä oikeasti hymyillään.
Pimeys on hassu juttu. Mä vaan oon ja oon tyytyväinen. Hiljaisuus ja sellainen lämmin huntu, joka laskeutuu mun ylle. Ajatukset menee oikeisiin lokeroihin ja joskus saattaa jopa pelätä sitä mitä ei näe tai tehdä merkityksiä äänille joita kuulee. Mahtavaa kun väsyttää. Nyt on kai aika mennä nukkumaan... Vaik olishan tässä poristavaa, mut luovutan ja oon kerrankin fiksu.

On kuitenkin toiveita, joita toivon. On toiveita joita pelkään toivoa ja toiveita joita en tiedä toivovani. Mutta toiveita on ja ne toteutukoon. Ilman toivoa en olisi mitään!!!

"Usein hauskuus tulee vain sattumalta!"

Eletään kylmiä, jännittäviä aikoja

Mä olin ekan kerran koulussa tänään koko viikolla. Oli se outoa. Kaikki kyseli missä oon ollu ja mitä tehny ja kaikkee, mut mitä siihen sanomaan... Ollu kotona, ollu paskana, ollu vaan, miettiny, ollu kipee... En oikein tiedä mikä se oikea vastaus olis sit ollu, mut eikö se oo pääasia, et mä kuitenkin menin sinne. Kyllä mä tykkään olla siellä, mut välillä tuntuu, et roikkuisin jossain kielekkeellä ja pidän lujasti kiinni etten vain putoa. Jotenkin tuntuu, et välillä se on niin pienestä kiinni, et tipahdan maahan. Tyhmä minä... Onnellinen mä oon ja ollu ehkä hieman maassa.
Tiistai meni taas rymytessä. Karaokea lauloin päin persettä ja touhotin niin ettei oma pääkään pysynyt perässä. Oli sillee kyl siistiä ja pidin siitä reissusta. Sain mennä ja kiva oli oikeasti kuulla, ettei mun poissaolot oo jääny huomaamatta. Ja nyt on sillee, et motivaatio taas palailee ja joidenkin ihmisten kanssa työskentely vaan piristää mun päivää, sille ei voi mitään. Nyt otan itseäni niskasta kiinni ja, pam, pum ja pukutipum aloitan tyhjältä pöydältä.
Ari voittaa Idolsin ja Ari on hieno esimerkki siitä, mitä se esiintyjyys on. Kun sitä vaan on ja tekee kaiken sydämmellään ja suurella sellaisella, lisää mukaan hieman intohimoa ja tukun kunnianhimoa ni pakkaus on koossa. Ari on siitä hieno esimerkki. Sä jätkä voitat sen kisan, jos vaan et anna kusen nousta hattuun.
Huomenna on suuri päivä. Se on se päivä mitä oon oottanut ja hieman pelännyt ja sillee pohtinut. Huomenna ne varmistaa miten sen kesäteatteritilan käy. Latoteatteri. Mä haluun tehdä sitä hommaa, tehdä jotain ite, jotain suurta ja mielenkiintoista. Mä oon ollu siitä niin innoissani, etten jotenkin oo ajatellut, et jospa me ei saadakaan sitä... Nyt pitää yrittää nukkua yön yli ja huomenna se nähdään. Eli huominen päivä on joko maailman hienoin tai sit ei oo maailman hienoin. Oikeasti en oo nyt sillee menettämässä mitään rahaa tai mitään, mut jotenkin mä uskoin ja uskon tähän Pieneen Vamppyyriin... No kuten sanottu, jos Luoja suo.
Huomenna laulan, otan laulupäivän. Reissaan kohti Keski-Suomea ja ehkä oon siellä sit tyytyväinen. En edes tiedä haluunko lähteä. Mut onhan se mahtavaa mennä kotiin... Pääsee olemaan ja rauhoittumaan oikeasti. Toivottavasti. Kaipaan nyt kuitenkin huomioita. Paljon huomioita. Enkä ihan keneltä tahansa, vaan ihmisiltä joita minä arvostan.

"Minusta on hienoa tuntea joku josta voin olla ylpeä ja minusta on hienoa, että he ovat ylpeitä myös minusta"

Takana kuun eka viikonloppu

Multa revittiin ne hampaat ja verta tuli enemmän kuin laki salli. Oli outoa herätä yöllä tunteeseen, että suusta purskusi verta. Sitä oli joka puolella. Aamulla jouduin takaisin hammaslääkäriin ja siellä sit ommeltiin lisää mun suuta ja annettiin lisää lääkkeitä... Ja artisti maksaa, niinhän se menee.
Uskoinko itsekään, et jaksaisin olla koko viikonlopun tekemättä mitään. Silhuetin musavideon tapaamisesta se lähti. Join yhden ja sit toisen ja taas muutaman... No taas sitä mentiin. Vipillä sisään ja sangriaa mukaan. En kuitenkaan vetänyt liikaa, mut sillee et puhuminen maistui.
Jotenkin kuitenkin tuntui sinä iltana, etten ollut se mitä halusin. En kokenut huimaa viihtymiskokemusta, en ollut liekeissä tai en vain jaksanut keskittyä olemaan iloinen. Poski turvoksissa ja naama kalpeana kuitenkin jaksoin pitkään ja saldona oli kyl ihan hauskat kemukset.
Koulu ei maistu. En mennyt tänään. Menenkö huomennakaan?! Ei siellä oikein ole mitään, mut en jaksa aktiivinenkaan olla. Enemmän mietin sitä jospa Luoja minulle soisi perjantaina sen onnen, että minä todella tekisin kesällä jotain, mikä saisi minut hihkumaan riemusta. Perjantai, se on toivottavasti onnen päivä...
Kaipaan Pupu Tupunaa ja discopallo katossa roikkuu ja helvetti olen iloinen siitä, että mulla on toi Riston uusi levy. Se on jotain, mitä ei rahalla saa... Oikeaa tunnetta ja hyvää meininkiä. Aurinko Aurinko Plaa Plaa on viiden tähden paketti, joka ansaitsee jokaisen kuulijansa. Mahtavaa menoa, joka ei irtoa helpolla, mutta siellä on jotain lämmintä siellä syvällä.
Menen sitten kouluun tai sitten en, niin olen kuitenkin onnellinen.

-Minä olen kuin kaide. Tuen sinua, jos luotat minuun ja pidät minusta kiinni!-
J-P, Opistolla 2003 tehdessämme vertauksia

Suden päivä

Hampaat läks! Kauheaa... Hampaat on ollu mulle aina sellanen elämän synkkä puoli. Tänään kävin poistattaa kaks viisaudenhammasta ja ne oli molemmat todella tiukassa. Hammaslääkäri sanoi ettei ollut koskaan nähnyt niin tiukkaa alaviisuria näin nuorella kaverilla... Siitä mä olenkin todella onnessani... Noh hammas on nyt kotona ja toivotaan, et keijut tois mulle nyt sit lahjoja ja lopettais tän veren puskemisen. Turvotusta oli tuskin lainkaan. Kokemus kyl sillee hyvä! Ei sattunu yhtään ja hammaslääkäri oli tosi mukava. Mut se, ettei se tora lähteny helpolla, ni se syletti todella ja vieläpä kirjaimellisesti.
Kummisetä Kaitsu oli tänään hyvä Suden Vuosi elokuvassa, Hyvä Kai... Jee!! Ja oli muutenkin näin suomalaiseksi leffaksi hienon lyyrinen ja hyvän kuuloinen ja näköinen. Pidin kyl... Tuohon suuntaan vain ja sit mut mukaan ni tehdään historiaa ja voitetaan Oscari.
Kiitos ja Anteeksi on sanoja joita kannattaa käyttää!!! Ne on tärkeitä!
Viikonloppu... Lääkekuuri... Ehkä en välitä... Mihin se mut vie? ... No toivotaan et tästä viikonlopusta olis kerrottavaa niille toivotuille lapsille ja niiden lapsille ja ehkä mäihällä vielä niitteki lapsille.

-Mul on lievä skolioosi, joka ei vaivaa paljoa, mut onneksi opin tekemään selkälihaksia oikein ja sit mä opin piruetin kuin baletissa konsanaan-