Lenkkeilin tänään. Pelasin lentopalloa tuulessa. Juoksin Pyynikillä rappusia ylös ja huomenna mulla on (harmikseni) vapaapäivä... Mut se tarkoittaa lisää lenkkeilyä ja ajattelin muutenkin kesäkroppaa korjailla ja kirjoittaa ja kiroilla kandin työni parissa. Se on ihan hyvä... Se kandintyö... Kunhan uskon siihen itse ni se on hyvä. Kohta se pärähtää, eka ammatti. Ihan oikeasti! Ruotsin pääsin hyvällä mäihällä läpi (VITTU JEE, PARASTA) ja Suomen kielestä sain... tadaa... 4/5. Rupeaa olemaan lukuvuosi leffa- ja murrekurssia vaille valmis. Edessä olisi vielä YLE:llä kuvattavan lastensarjan Operaatio Hurrikaanin 2. kauden avaaminen ja tietenkin harjoituksia Pikku Vampyyrin suhteen.
Tänään kameran edessä huidoin naamio päällä ja tein taidetta. Hauskaa ja sillee uutta. Olis yksi lyhäri keskiviikkona ja sit täytyy perhuna muistaa perua se viisaudenhampaan poisto perjantaina, kun ei vaan ehdi sinnekään. On hienoo kun ei ehdi. Helsinkiinkin olis kiva lähtee ja varmaan lähdenkin. Siel olis taas kivaa ja leppoista ja sais avata sydäntä ja nauraa ja hengailla vanhojen kamujen kans. Joo siis meen... Toivottavasti!!
Roppa siis kesälaitumille, eli muutamat ateriat vähemmän ja pari kertaa lisää kulutusta ni eiköhän se siitä. Mä oon aina halunnu sellasen vartalon, et joku edes olis sillee, et wow... Kesällä se on sellanen tavoite, että uskaltaa mennä uimaan ja voi olla tyytyväinen. Ei mitään älytöntä, joskus myöhemmin sit sellanen WOW-kroppa. Mut menkää juoksemaan, se on kivaa... En olis uskonu, et sanon näin, mut se on.
Kesällä sit Orimattilaan uuden perheen kanssa. Seitsemän tyyppiä asumaan sinne kolhoosiin. Mukava jengi ja nasta juttu, joten en valita. Siitä kerron varmasti lisää kyl... On ne niin kivoja kyllä ja mulla on kivaa ja sit kaikilla on kivaa.
Uskaltanu oon käydä baarissakin. En olis uskonu. Mut kävin ja selvisin. Olen ihan kiva tyyppi. Ja Osaa useimmiten käyttäytyä. Ja nyt olen osannut. Alan jo pääsemaan irti siitä helvetillisestä perjantaista. Parempi mieli jo... Unohdettu se reissu ei kuitenkaan oo (ja hyvä niin). Tajusin, et itseasiassa sama tilanne kävi ihan tasan vuosi sitten, joten kerran vuodessa mokaa, ni sit taas vuosi menee paremmin. Toivokaamme näin.
Eipä muuta mulla, mut katsokaamme Euroviisuja. Olkaa silloin yhdessä. Tehkää jotain kivaa. Naurakaa, itkekää, olkaa onnelliset ja älkää valittako pienistä. Muistakaa äitejä ja mummoja ja antakaa toisillenne paras lahja, teidät itsenne. Kuunnelkaa Toothpastea ja syökää kiinalaista ruokaa välillä. Jos tulisesta tykkäätte, ja jos uskallatte maistaa, niin tervetuloa Tampereelle ja kaupungin parhaaseen pizzeriaan Napoliin El-Diablo pizza, se on parasta. Mun luona saa tulla käymään vieraita. Ja hei... On jo kohta kesä!!! ... (Ja joku kiva kesärenkutus!)
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment